-
Puuh, mikä kevät!
Elämäni kansalaisena ilmestyi helmikuussa. Olin ajatellut, että maaliskuussa alan kirjoittaa seuraavaa kirjaa. HAHHAHAHHAHAHAHA! En ole jaksanut muuta kuin hoitaa välttämättömät ja nekin puoliteholla. Lukijoiden palaute on se, jonka takia jaksan vielä ajatella kirjoittamista, vaikka en oikeasti ole jaksanut juurikaan kirjoittaa. Päivittelen tänään tänne kaikenlaista kevään aikana tapahtunutta.
-
Kaupasta tai kirjastosta
Elämäni kansalaisena tulee painosta ensi viikolla. Jännittää ihan sikana saada palautetta ja arvioita. Pääkaupunkiseudun kirjastojen käyttäjät voi varata kirjan tästä linkistä. Tsekkaa oma kirjastosi, jos asut muualla. Jos on rahaa, kirjan voi jo nyt tilata Kirjapajan kaupasta ja Suomalaisesta kirjakaupasta. Äänikirja tulee myyntiin 1.3., ja muutaman kuukauden päästä myös äänikirjapalveluihin. Olen lukenut sen ääneen itse.…
-
Miksi koulutus periytyy (Yle)
Koulutuksen periytymistä pidetään merkkinä luokkayhteiskunnasta. Meillä Suomessa sosiaalinen liikkuvuus on pitkään ollut suurta, mutta viime vuosina on taas uudestaan nähty merkkejä koulutuksen periytyvyydestä. Pohdin Ylellä, mistä se johtuu. Kolme syytä mahtui kolumniin. Lisää aiheesta kirjassa Elämäni kansalaisena. Ykköskolumnit voi myös kuunnella.
-
Yle: Lääkärin pitää kysyä rahasta
Köyhyyden ja sairauden liitto on ikiaikainen, ja hyvinvointivaltio on yritys lyödä kiilaa niiden väliin. Kirjoitin lääkejutuista Ylelle tammikuun alussa. Sama audiona. Lääkkeiden hinnoista voisi kirjoittaa kymmenen kolumnia. Ikävä kyllä yhteen mahtuu yleensä vain yksi asia. Huoh.
-
ET: Ihana ihana Paimion parantola
Kävin syksyllä ET-lehden pyynnöstä testaamassa Paimion parantolan matkailukohteena. Juttu ilmestyi numerossa 23/2022. Oikeasti olin käynyt kierroksella parantolassa jo keväällä ja tahdoin takaisin. Minulla on unelmana kirjoittaa jonain päivänä parantolaromaani. Vaikka en osaa (vielä!) kirjoittaa romaania, olen päättänyt, että se ilmestyy noin vuonna 2030 eli sopivasti Paimion parantolan satavuotissynttäreille. Täytyy alkaa opetella fiktion kirjoittamista. Varmaan sen…
-
Ylellä: Päivystys pelottaa
”Päivystyspotilaana olisi apua hyvistä hermoista, sillä käytävällä on istuttava usein tuntikausia. Ahdistuskohtauksen kourissa se on liki mahdotonta. Kaikki aistit ovat terävöityneet, ja sattuu johonkin tai kaikkialle. Ympärillä on tuntematonta, sairasta porukkaa, joiden hermostuneisuus lisää ahdistukseen kuuluvaa irrationaalista kauhua.” Päivystyksen ruuhkista on puhuttu tänä talvena. Ikävä kyllä se ei ennenkään ole ollut psykiatrian potilaille turvallinen paikka.…
-
Elämäni kansalaisena melkein valmis
Kauhean jännää ja mielenkiintoista kirjoittaa kokonainen kirja. Kaikki on uutta. Ei auta se, että on lukenut kirjoja 40 vuotta, eikä se, että on kirjoittanut kaiken maailman tekstejä. Prosessi on piiiiiiiiitkä. Kansi tehtiin hyvissä ajoin ennen kuin teksti oli valmis. Eikä se itse asiassa ole täysin valmis vieläkään, vaikka Kirjapaja jo katalogissa kertoo, mitä siinä lukee.…
-
Yle: Terapia ei oikeastaan ole kivaa
Olisipa terapia yhtä helppoa ja kivaa kuin metsässä samoilu tai muut harrastukset. Marraskuussa kirjoitin Ylelle, miten hassulta tuntuu, kun kaikenmoista mukavaa puuhaa sanotaan terapiaksi. Jotkuthan sanovat jopa koiraa terapeutikseen. Minun koirani ei osaa (vielä) edes puhua – eikä psykoterapeuttini onneksi nuole naamaani aamulla.
-
Lukeminen on luokkakysymys
Koska itse käytän sanoja, etenkin kirjoitettuja sanoja, vaikuttamisen välineenä, pohdin jatkuvasti, keitä minun on mahdollista tavoittaa. Ilmestyykö tekstejäni sellaisissa paikoissa, joissa on yhteiskunnan koko kirjo? Onko viestini niin kirkas, että sen ymmärtää ilman taustatietoja? Käytänkö riittävän helppoja sanoja? Ison Numeron kesäpainoksen teemana oli kirjallisuus. Muistelin siihen kirjoja, joita lukiessa olen nähnyt sinne, mistä vähemmän kirjoitetaan…
-
Neuvolamuistoja
Koska neuvolatoiminta täyttää tänä vuonna sata, muistelin lasteni neuvola-aikoja Ylellä. En yleensä piittaa huutelijoista, mutta tällä kertaa osaa palautteesta satutti. Osa lukijoista vaati saada tietää, miten sairauteni sitten vaikutti lapsiin. Ei sellaista voi julkisesti kertoa! Lapsillani on oikeus yksityisyyteen. Osa ilmoitti, että minulla näyttää menevän hyvin, joten marina on turhaa. Heille muistutan, toki turhaan, että…